Yup - Me Viihdyt?€mme Teit?€
kerrostalomme ties',
sit?€ tuskinpa selville saan.
Se is?€n hengen vei ensin,
sitten kadulle lensi.
Min?€ kiiruhdin ikkunaan:
Samassa satamaan laivat uivat
- niiss?€ ne normaalit saapuivat
ja valokiilat autoissaan
k?€viv?€t katuja lakaisemaan.
Kun vieras mies tuli taloon
jouduin outoon valoon,
sill?€ h?€n oli normaalien p?€?€.
Vierailla voimilla kai
kaikki valtaansa sai -
nyt kukaan muuta ei kuule, ei n?€?€.
Niin nousi ?€itikin niiden paattiin,
min?€ ja arkku mentiin saattiin.
Ei en?€?€ kotiinsa kaivannut h?€n
kun l??ysi normaaleista yst?€v?€n.
Is?€ kunpa voisitkin el?€?€ viel?€.
Mietin usein, kuinkahan
teille siell?€
kuolleiden maassa k?€y:
ikuisen unenko sait
vai vallitsevatko
nomaalien lait?
Pahoin paukkuvat ukset
kun puhdistukset
riehuu ??isin, kun liikkua ei saa.
Se, mik?€ viime viikolla
saattoi normaalia olla
nyt on kuolemaakin pahempaa.
Niin uusi valta uudet lait laatii
ja meit?€ mukautumaan vaatii.
Ne laittaa normaalien merkit hihaan
ja tulee melskaamaan meid?€n pihaan.
Normaalien joukossa
normaalina olossa
elo on unelma loputon.
Silloinhan t?€t?€ voi siet?€?€,
mutta mist?€p?€ tiet?€?€
mik?€ huomenna normaalia on?
Kun suuri johtaja keksi,
ett?€ punaiseksi
v?€rj?€tt?€v?€ on kansalta p?€?€t,
p?€?€tin: nyt min?€ menen.
ehk?€ soutuveneen
kaukaisella ulapalla n?€?€t...
Te voitte tutuun tapaanne jatkaa.
Min?€ minne tahansa teen matkaa,
minne ei normaalien soimaukset soi,
miss?€ ep?€normaali olla voi.