Yup - Luotijuna
k?¤til?? kehaisi ensisynnytt?¤j?¤?¤,
potra poika lapsi m?¤tk?¤hti maailmaan:
kiljuvat kuusi kiloa .
ja niin, niinp?¤ niin,
ensi kerran niin pudottiin.
ja matkalla kehtoon
tai tuonen lehtoon
miten vaan,
me pudotaan...
..tarhoihin, kouluihin ja virastok?¤yt?¤viin.
poikapolo ?¤id?¤lt?¤?¤n pyysi niin:
"emo, minut s?¤?¤st?¤, pahasta p?¤?¤st?¤!"
ja niinp?¤ jo
toistamiseen pudottiin, oi!
?¤iti vapisevaa varsaansa
syleili,
t??yt?¤isi lankulta tyhjyyteen lauloi:
alassy??ksy alkoi nyt,
siit?¤ kukaan ei kiinni ota.
on hyv?¤ haltiatar hylj?¤nnyt meid?¤t,
ja luoja antanut pudota.
siis veli pysy vaiti vaan,
silmiin pimeytt?¤kin tuijota
kun kutsuu urheita uhrejaan
h?¤n joka antoi meid?¤n pudota.
meid?¤n on annettu pudota!
luojan pikku piipert?¤j?¤t putoavat
sy??den, juoden, itkien, iloiten
menev?¤t, lis?¤?¤ntyv?¤t,
t?¤ytt?¤v?¤t taivaat ja maat.
kunnes joskus jokaista vuorollaan
tullaan kutsumaan:
unessa y??ll?¤
tarkoin yksityiskohdin kerrotaan,
miss?¤ ja milloin kutakin odotetaan...
alassy??ksy jatkuu nyt,
siit?¤ kukaan ei kiinni ota.
on hyv?¤ haltiatar hylj?¤nnyt meid?¤t,
ja luoja antanut pudota.
siis veli pysy vaiti vaan,
silmiin pimeytt?¤kin tuijota
kun kutsuu urheita uhrejaan
h?¤n joka antoi meid?¤n pudota.
meid?¤n on annettu pudota!
eik?¤ t?¤h?¤n leikkiin l?¤hde kysyttyn?¤ meist?¤
kukaan,
omille harharetkilleen jokainen vain viskataan
mukaan...
ja jonain aamuna h?¤n pakkaa laukkunsa,
astuu autoonsa, ja ties minne ajaa...
..suuren mets?¤n taa, miss?¤ autio maa
kraateria valtavaa ymp?¤r??i. sen reunalla
h?¤n riisuu takkinsa, h?¤n riisuu paitansa,
housut, keng?¤t, hattunsakin nyt unohtaa,
sulkee silm?¤ns?¤ ja luottaen onneensa
kuilun syvyyksiin h?¤n sukeltaa:
putoaa minuutin, putoaa toisenkin,
putoaa pumpuliin, ollen perill?¤ kai.
silloin h?¤m?¤r?¤st?¤ esiin hymyilev?¤ hahmo
astuu, kysyy:
"milt?¤ tuntui? ei hullumpaa, vai?"
potra poika lapsi m?¤tk?¤hti maailmaan:
kiljuvat kuusi kiloa .
ja niin, niinp?¤ niin,
ensi kerran niin pudottiin.
ja matkalla kehtoon
tai tuonen lehtoon
miten vaan,
me pudotaan...
..tarhoihin, kouluihin ja virastok?¤yt?¤viin.
poikapolo ?¤id?¤lt?¤?¤n pyysi niin:
"emo, minut s?¤?¤st?¤, pahasta p?¤?¤st?¤!"
ja niinp?¤ jo
toistamiseen pudottiin, oi!
?¤iti vapisevaa varsaansa
syleili,
t??yt?¤isi lankulta tyhjyyteen lauloi:
alassy??ksy alkoi nyt,
siit?¤ kukaan ei kiinni ota.
on hyv?¤ haltiatar hylj?¤nnyt meid?¤t,
ja luoja antanut pudota.
siis veli pysy vaiti vaan,
silmiin pimeytt?¤kin tuijota
kun kutsuu urheita uhrejaan
h?¤n joka antoi meid?¤n pudota.
meid?¤n on annettu pudota!
luojan pikku piipert?¤j?¤t putoavat
sy??den, juoden, itkien, iloiten
menev?¤t, lis?¤?¤ntyv?¤t,
t?¤ytt?¤v?¤t taivaat ja maat.
kunnes joskus jokaista vuorollaan
tullaan kutsumaan:
unessa y??ll?¤
tarkoin yksityiskohdin kerrotaan,
miss?¤ ja milloin kutakin odotetaan...
alassy??ksy jatkuu nyt,
siit?¤ kukaan ei kiinni ota.
on hyv?¤ haltiatar hylj?¤nnyt meid?¤t,
ja luoja antanut pudota.
siis veli pysy vaiti vaan,
silmiin pimeytt?¤kin tuijota
kun kutsuu urheita uhrejaan
h?¤n joka antoi meid?¤n pudota.
meid?¤n on annettu pudota!
eik?¤ t?¤h?¤n leikkiin l?¤hde kysyttyn?¤ meist?¤
kukaan,
omille harharetkilleen jokainen vain viskataan
mukaan...
ja jonain aamuna h?¤n pakkaa laukkunsa,
astuu autoonsa, ja ties minne ajaa...
..suuren mets?¤n taa, miss?¤ autio maa
kraateria valtavaa ymp?¤r??i. sen reunalla
h?¤n riisuu takkinsa, h?¤n riisuu paitansa,
housut, keng?¤t, hattunsakin nyt unohtaa,
sulkee silm?¤ns?¤ ja luottaen onneensa
kuilun syvyyksiin h?¤n sukeltaa:
putoaa minuutin, putoaa toisenkin,
putoaa pumpuliin, ollen perill?¤ kai.
silloin h?¤m?¤r?¤st?¤ esiin hymyilev?¤ hahmo
astuu, kysyy:
"milt?¤ tuntui? ei hullumpaa, vai?"